Maalämpöjärjestelmän soveltuvuus kiinteistöön riippuu kahdesta asiasta: tontin ominaisuuksista ja talon energiantarpeesta. Turun seudulla maaperän ja kallioperän olosuhteet vaihtelevat merkittävästi saariston paljaista kallioista sisämaan paksuihin savikerroksiin, mikä vaikuttaa suoraan porauksen tekniseen toteutukseen ja hintaan. Omakotitalon maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannukset asettuvat tyypillisesti 16 000–25 000 euron haarukkaan, ja investoinnin takaisinmaksuaika on tyypillisesti 5–10 vuotta jopa 75 % pienempinä lämmityskuluina.
Onko tonttisi sopiva maalämpökaivolle? Kriteerit Turun alueella
Ennen tarjousten pyytämistä on arvioitava, onko maalämpökaivon poraaminen tontille ylipäätään mahdollista ja järkevää. Ammattilainen tekee aina kohdekohtaisen arvion, mutta voit itsekin tarkastella näitä perusedellytyksiä.
1. Porauskaluston pääsy tontille
Porauskalusto on raskas ja vaatii tilaa. Porausvaunu tarvitsee vähintään kolme metriä leveän ja neljä metriä korkean kulkuväylän porauspaikalle. Porauspaikan ympärillä on oltava riittävästi tilaa itse työlle ja materiaaleille. Erityisesti vanhoilla, tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla tai ahtailla rinnetonteilla kaluston pääsy voi muodostua esteeksi. Myös pihan istutukset, rakennelmat ja pintamateriaalit on otettava huomioon reitin suunnittelussa.
2. Maaperä ja kallion syvyys
Turun seudun geologia on vaihtelevaa. Lähellä rannikkoa ja saaristossa kallio on usein pinnassa, mikä tekee poraamisesta suoraviivaista. Sisämaahan päin, esimerkiksi Liedon ja Auranjoen laakson alueilla, maaperässä voi olla paksuja savi- ja hiekkakerroksia. Tämä tarkoittaa, että kovaan kallioperään pääsemiseksi on ensin porattava pehmeän maa-aineksen läpi ja asennettava teräksinen suojaputki estämään kaivon sortumista. Jokainen metri suojaputkea nostaa porauksen kokonaiskustannuksia.
Ennen porausta ammattilainen arvioi kallion todennäköisen syvyyden esimerkiksi alueen porauskartoista, mutta lopullinen syvyys selviää vasta poratessa.
3. Sijainti pohjavesialueella ja vaadittavat luvat
Maalämpökaivon poraaminen vaatii kunnan rakennusvalvonnan myöntämän toimenpideluvan. Turussa ja ympäryskunnissa luvan käsittely on yleensä rutiinitoimenpide, mutta se on haettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Lupa-asiakirjoihin vaaditaan yleensä asemapiirros, johon on merkitty lämpökaivon suunniteltu sijainti suhteessa rakennuksiin, rajoihin ja esimerkiksi jätevesijärjestelmiin.
Erityisen tarkkana on oltava, jos kiinteistö sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Pohjavesialueilla poraamiselle on tiukemmat säännöt tai se voi olla kokonaan kiellettyä lämpökaivon riskien vuoksi. Voit tarkistaa kiinteistösi sijainnin kuntasi karttapalvelusta tai ympäristöviranomaisilta.
Maalämpökaivon porauksen ja järjestelmän hinta 2026
Maalämpöjärjestelmän hinta ei ole pelkkä porauksen kustannus. Kokonaisuus muodostuu useasta osasta, joista poraus on merkittävin yksittäinen erä.
Hintaan vaikuttavat tekijät:
-
Lämpökaivon syvyys: Tärkein yksittäinen hintatekijä. Syvyys määräytyy talon lämmitysenergian tarpeen mukaan. Mitä suurempi ja huonommin eristetty talo, sitä syvempi kaivo tarvitaan.
-
Porausolosuhteet: Kallion laatu ja pehmeän maan osuus. Kovan kallioperän poraaminen on edullisempaa kuin syvälle saveen asennettava suojaputkitus.
-
Maalämpöpumppu: Laitteiden hinnat vaihtelevat tehon, merkin ja ominaisuuksien (esim. integroidun varaajan koko) mukaan.
-
Asennustyöt: Vanhan järjestelmän purku, uuden pumpun kytkeminen lämmitys- ja käyttövesiverkostoon sekä sähkötyöt.
|
Kustannuserä |
Arviohinta (omakotitalo) |
|
Lämpökaivon poraus (150–200 m) |
7 000 – 11 000 € |
|
Maalämpöpumppu laitteistoineen |
7 000 – 10 000 € |
|
Asennustyöt (sis. vanhan purku) |
2 000 – 4 000 € |
|
Yhteensä |
16 000 – 25 000 € |
Hintahaarukka on laaja, koska jokainen kohde on erilainen. Tarkka hinta selviää ainoastaan ammattilaisen tekemällä kohdekartoituksella ja mitoituksella.
Vaakakeruuputkisto – vaihtoehto porakaivolle
Jos poraaminen ei ole mahdollista esimerkiksi pohjavesialuerajoitusten tai tontin ahtauden vuoksi, voidaan lämpö kerätä maahan noin metrin syvyyteen kaivetulla vaakaputkistolla. Tämä ratkaisu on edullisempi, koska kallista porausta ei tarvita.
Vaakakeruun heikkous on sen vaatima valtava pinta-ala. Nyrkkisääntönä on, että putkistoa varten tarvitaan 2–4 kertaa talon lämmitettävän pinta-alan verran vapaata maata. Esimerkiksi 150 m² talon vaakakeruu vaatii 300–600 m² vapaata piha-aluetta, jota ei voi myöhemmin käyttää esimerkiksi puiden istutukseen tai rakentamiseen. Siksi se on harvinainen ratkaisu saneerauskohteissa mutta mahdollinen suurilla tonteilla ja uudisrakentamisessa.
Säästöt, tuet ja takaisinmaksuaika
Maalämpö on suuri alkuinvestointi, mutta sen kannattavuus perustuu erittäin alhaisiin käyttökustannuksiin ja pitkään, jopa 50 vuoden elinkaareen. Järjestelmä voi leikata lämmityskuluja jopa 75 % verrattuna suoraan sähkö- tai öljylämmitykseen.
Investoinnin kustannuksia voi pienentää merkittävästi valtion tuilla:
-
Kotitalousvähennys: Voit hakea verotuksessa kotitalousvähennystä järjestelmän asennustyön osuudesta. Vuonna 2026 enimmäisvähennys on 1 600 euroa henkilöä kohden, eli yhteensä 3 200 euroa puolisoiden kanssa. Öljylämmityksestä luopuville korotettu vähennys on 3500 euroa henkilöltä, eli jopa 7000 euroa taloutta kohden.
-
ELY-keskuksen avustus: Vaihtoehtona kotitalousvähennykselle pientalon omistaja voi hakea ELY-keskukselta avustusta öljy- tai kaasulämmityksestä luopumiseen. Avustuksen suuruus on 4000 euroa, kun siirrytään maalämpöön.
Huomaa, että et voi saada molempia tukia samaan remonttiin. Yleensä suurempituloisille kotitalousvähennys on kannattavampi vaihtoehto.
Ehdotus 2026–2027: Hallitus on esittänyt kotitalousvähennyksen määräaikaista korottamista vuosille 2026–2027: yritykseltä ostetusta työstä vähennystä saisi 40 % ja enimmäismäärä olisi 2 100 euroa henkilöä kohden (4 200 euroa pariskunnalle), omavastuun pysyessä 150 eurossa. Muutos koskisi takautuvasti 1.1.2026 alkaen maksettuja laskuja, mutta se edellyttää eduskunnan hyväksyntää. Öljylämmityksestä luopumisen korotettu vähennys (60 %, enintään 3 500 euroa henkilöltä) ei esityksen mukaan muutu. Tarkista ajantasaiset luvut Verohallinnolta.
Näiden tukien avulla maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika on tyypillisesti 5–10 vuotta, minkä jälkeen laite tuottaa puhdasta säästöä vuosikymmenien ajan. Lisäksi maalämpö nostaa todistetusti kiinteistön arvoa ja parantaa sen energialuokitusta.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko maalämmöllä myös viilentää?
Kyllä voi. Maalämpöjärjestelmällä voidaan toteuttaa myös viilennys, jota kutsutaan maaviiaksi. Lämpökaivosta nouseva viileä neste kierrätetään puhallinkonvektorin läpi, joka viilentää sisäilmaa. Maaviilennys on erittäin energiatehokas, sillä sen käyttämä sähköteho on vain murto-osa perinteisten ilmastointilaitteiden kulutuksesta.
Kuinka lähelle naapurin rajaa kaivon saa porata?
Lämpökaivon etäisyys naapurin rajasta tulee olla vähintään 7,5 metriä. Tämä varmistaa, ettei oma kaivos vaikuta naapuritontin mahdollisen tulevan lämpökaivon energiantuottoon. Jos porataan lähemmäs, tarvitaan naapurin kirjallinen suostumus. Kaivo on sijoitettava myös riittävän kauas omista ja naapurin rakennuksista ja vesijohdoista.
Jäätyykö lämpökaivo talvella?
Ei. Lämpökaivo on mitoitettava oikein suhteessa talon energiantarpeeseen. Oikein mitoitettu kaivo ei jäädy, koska maaperä ehtii kesän aikana ”latautua” uudelleen auringon lämmöllä. Alamitoitettu kaivo voi teoriassa vuosien saatossa viilentyä liikaa ja sen tehokkuus heikkenee, minkä vuoksi ammattitaitoinen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää.
Mitä porauksesta syntyvälle kivimurskalle tapahtuu?
Poraamisessa syntyy hienojakoista kivipölyä ja vettä, joka johdetaan yleensä tontille asennettavaan siirtolavaan tai konttiin. Kontti kuljetetaan pois töiden päätyttyä. Järjestelystä sovitaan aina urakoitsijan kanssa. Poraaminen voi väliaikaisesti sotkea pihaa, mutta jäljet siivotaan työn valmistuttua.